SINÄ: Tein sulle kotiviinin mansikoista vain kirsikoista omenoista rakkaus rinnassain

MINÄ: Hän kutsui minut luokseen käymään yllättäin oli arki-ilta syksyinen ja satoi vain häntä tuskin tunsin mutta lähdin kuitenkin en saanut puhutuksi ovisummeriin mut avasi kuitenkin

SINÄ: Tein sulle kotiviinin mansikoista vain kirsikoista omenoista rakkaus rinnassain annoin sen käydä kauan, ehkä liikaakin voit maistaa lasillisen, toisenkin mmm mmm toisenkin

MINÄ: Mun silmäluomet painoi raskaina ja niin en saanut puhutuksi kieli tarttui kii kun koitin nousta löytänyt en jalkojain sä kaadoit lisää kotiviiniäsi vain mun lasiin, nauroit vain

SINÄ: Tein sulle kotiviinin mansikoista vain kirsikoista omenoista rakkaus rinnassain auta mua löytämään tää aika ikuisuus on meillä siihen uusi tilaisuus mmm mmm tilaisuus

MINÄ: Kun heräsin niin melkein sokaistuin aurinko paistoi silmiin korkealta niin mä löysin lattialta takin ryppyisen ja pari kolikkoa, vielä lähtis en mmm mmm lähtis en

SINÄ: Tein sulle kotiviinin mansikoista vain kirsikoista omenoista rakkaus rinnassain ei tarvitse sun enää mennä minnekään jos tahdot huomiseksi vielä jäät mmm mmm vielä jäät