Täss' on lokari nyt lännen risukosta. Olen kulkenu' vaikka missä. Olen käynynnä Piutsissa, Lousissa, Rätylaatissa, Miiamissa. Olen kulkenut merta ja mantereita, ja Alaskan tuntureita. Jaha kaikkialla hulivilityttäret muistaa lännen lokareita.

Ja lokari on lokari, ja hellunkin ottaa, vaikka toise' emännästä. Jaha vesi ei tu' silmii', vaikka ne taukoo isiplikat näkymästä, sillä Piuttiss' on ruusu ja Lousissa on tähti, ja Alaskassa pulmusia. Ja kaikki ne kuiskii, "Oletko sä nähnynnä lännen kulkuria?"

Miss' on Meksikon lempi ja Honolulu´ impi, ja Filippiinin keltanen flikka, siellä lokari o' ollu' heidän keskelläänsä, mut' onkos ollu' iistin Iikka? (! = iikka ei likka !) Miss' on kulkurin kulta? Sydän iskeepi tulta, niin kaunis o' heillä jo tukka. Sä ku laulun kun kuulet, niin linnuksi luulet, taasen rakastuupi lännen Jukka.

On Friskossa käyty on Orekoni nähty miss' on kesä sekä lumiset vuoret. Takotass' on puitu, Pampiitsillä o' uitu, ja hellutettu vanhat ja nuoaaret. Mutta punapuun kantoon ku torppansa laittaa niin sinne se ilon päivä koiettaa. Vaikka maailman ,myrskyt meitä tuutittaa, niin vapaus se varmasti voettaa.

Vaikka maailman myrskyt meitä tuutittaa, niin vapaus se varmasti voettaa