Kuikan huutoa kuuntelin Luona saaren ja salmensuun Alla kasvavan uuden kuun Tuuli tuoksuja toi, maa unelmoi Yö oli kaunis kuin olla voi Hiljaa yksin kun kuuntelin Herkkää, villiä laulajaa Kertoen muinaista tarinaa Sielun haavoittuneen ja harhailleen Hellästi nosti se siivilleen

Kaunis on niin, hauras on niin Tää karvas, ihana elämän kirkas kipinä Kylmän maani keskellä

Muistin niin monta ystävää Kaikki nuo kohtalot mieleen jää Toivon vain että laulu tää Ylös nousta myös vois ja voimia tois Lohtuna ihmisille sois

Kaunis on niin, hauras on niin Tää karvas, ihana elämän kirkas kipinä Kylmän maani keskellä

Kaunis on niin, hauras on niin Tää karvas, ihana elämän kirkas kipinä Kylmän maani keskellä

Tunsin sen, miten kuitenkin Minä kulkija maan, kulkija vaan Maaemon helmasta voimaa saan