Selkä kyyryssä saan kulkee kauppamatkani. Sen kuvan mitä itsestäsi jätit, löysin altani. Välinpitämättömyyksellinen roskia. Korviin käyvää ääntä, senkin loksu lokkia. Voi teitä nuoria ja vielä kokemattomia. Puhumme rakkaudesta, puhutte sopimattomia. Ja vitut ne vaan lentää, mut mikäs niiden seas liidellessä, sun päiväs sujuu riidellessä. Kun omani kiitellessä kanssamatkustajia. Taputusten rytmit säestävät kannustavia, Katseita, joita hain ruuanhakureissullani. Niitä kipinöitä joita saatat saada veisustani vaali. Pistä ne talteen, paina ne muistiis (muistiis). Paina ilkeät sanat villasella, hyvät kultasella. Hopeisella tarjottimella pronssiset patsaat. Ne muistojeni sankarit, suoriks joka kanttarit. Vauhti korjaa virheet, taskulampun spotti maalissa. Henki lähtee kertalaakista, ihmiselo traagista. Punnitaan kalansaalista, kevyt olut kaatuu saavista. Astut ulos haavista, etkä osaa aapista. A-B-C-D, musta kissa kävelee suojatietä lapsien kanssa suoraa tietä taivaaseen. Nykyaika tuskasta, jäniksenkäpälä ojos odotat kolikkosadetta, päissään taikauskosta.

Ennen ku voi pelastaa ketään. Pitää sun löytää paikka missä oma pää lepää. Siis, siis.

Eyo, äijä, kuka pelastaa tän päivän? Houkutuslintu hämäämäs kannolta gäisän (pois). Ja neiti, saisinko suudella taustaa? Tuli tukikeikoil taas räppäämisest hauskaa. Ja Joni, pidä ne biusat paukkumas, haukkumas koirat ja naukumas kissat. Niin se pitää, ei mit-mit-mitään. Rispektii Pispalaan, teretuloo itään. Mis kauneimmillaan kukkii laittomuus. Valitettavasti vasikoil maitoo suus. Mä muistan toverii, se on voroille omenii, lokeille paavi ja naisille molempii. Ruokarauha, rantavettä, mennään mettään. Notski tuli ja biittiboksi siin. Ilman hyttysii, kutisevii rystysii. Eikä oo värssyt niin syksysii, sii, sii, sii, sii.

Kuljemme vastakkain pieni peili kädessä. Vastaatko toimistasi ensi- vai viimekädessä?. Onhan meillä taikaviittoja ja kasvonaamioita ja unohtuneita etsiviä kuolonpartioita.

Pelastan sun maailman, maailman pankkilainan, ja juon sen kerralla, saat levyt bäkkiin. Kuka pystyiskään aivan väärää puolta aidan ja huudan sieltä: "Tekopyhää räppii!" Suussa saippuaa, ei ole herkkua. Lumisateesta on turha oottaa terkkua. En ilmesty usein, mut joka kerta multasena, ja tulen kotiin paffilaatikos, en kultasena. Maan matonen, linnunsilmät kiiluu. Se tahtoo susta enemmän ku tasapäistä siivuu. Ja jos se syöksyy ni sit on aika liikkuu. Juokse poika juokse jos vaan välähtääki piippu. Kuka vaan ryömii henkensä kaupalla. Omatunto pelastetaan pitämällä kaukana. Pelastan sun maailman hetkeks rivi kerrallaan, ja kun mä lähden, ei kai kaikki oo taas ennallaan, fuck it.

Voin pelastaa sun maailman. Jos emme yhdessä aamunkoittoon käy.