Kultamaihin kun jätkä jo kyllääntyi Rumarellumarillumarei Niin hän kuokkansa puolella hintaa myi Rumarellumarillumarei

Rovaniemeltä läks' niin kuin herra hän ois Jolta vekselihuolet on nuukasti pois Sano, rennosti kulttuuri friskata vois Rumarellumarillumarei

Tuli kulttuurimaille hän Helsinkiin Rumarellumarillumarei Lapikasta jo jätkä löi asvalttiin Rumarellumarillumarei

Jäktän päältä kun helposti huomasi, juu Paksu on massi ja auki sen suu Moni ty friiduille ttö haasteli "Vassata kuu" Rumarellumarillumarei Jätkä kintaalla viittas vaan Rumarellumarillumarei Minä mieltynyt nyt olen sinfoniaan Rumarellumarillumarei

Rahan makso' ja änkesi konserttiin Siellä tauotkin kuorsas ja päättyi se niin Että kulttuurin kermasta kuorittiin Rumarellumarillumarei

Kiveen turha on iskeä hampaineen Rumarellumarillumarei Eikä korkki voi painua nesteeseen Rumarellumarillumarei

Paha jätkän on taidetta ymmärtää kun on pihkainen varsi ja pahkainen pää Jos ei kultturi tartu niin jäljelle jää Rumarellumarillumarei

Niin se kulttuuri herroille jäädä sai Rumarellumarillumarei Kiskon kolkkeessa jätkä taas lauloi kai Rumarellumarillumarei

Kultamailla kun kumppanit tiedustivat Miltä tuntuu ne kulttuurit, sinfoniat Jätkän vastaus yllätti kuuntelijan Rumarellumarillumarei