Oli saari täynnä ihmisiä, meri täynnä kalaa. Kauan sitten, kauan sitten. Joka ilta riitti kysyjiä, koska veneet palaa Kauan sitten, kauan sitten. Kovin monta, monta vuotta on jo siitä, kun sai lintuja ja kalaa sekä spriitä. Aallot puhtaina löi vasten rannan piitä. Kauan sitten, kauan sitten.

Oli saaren ainut tanssipaikka täynnä pyhäilloin Kauan sitten, kauan sitten. Eskil Kroogin löytöbalalaikka valssit soitti silloin Kauan sitten, kauan sitten. Tänne haudattiin myös monet saarelaiset. Miehet vakavina souti, itki naiset. Milloin viimeksi näit täällä hautajaiset? Kauan sitten, kauan sitten.

Oli saaren pieni kansakoulu täynnä laihajalkaa. Kauan sitten, kauan sitten. Ne jo alkusyksyin lauloi: ”Joulu ihan kohta alkaa.” Kauan sitten, kauan sitten. Katso kouluseinän sammaleista kuorta. Katso autiota tyhjää kokkovuorta. Koska viimeksi sä kuulit ääntä nuorta? Kauan sitten, kauan sitten.