Hän on kunnon mies, niinhän jokainen on Läpikäytyään krematorion Hän oli kunnon mies, hän ei puhunut mitään Paitsi minä en rupea puheita pitään

Hän aina mietti miten ajan käyttää vois Kun on joka paikkaan kiire eikä mistään pois Hän meni niin lujaa, niin lujaa että hän Lopulta pyyhälsi ohi elämän

Hän meni niin lujaa, niin lujaa että hän Lopulta pyyhälsi ohi elämän

Sain aamuvarhaisella uutisen Ja heti tajuntani räjäytti ruuti sen Tiedä en toiko peili sen Mutta porstualta heitin eilisen

Se oli niin Se oli niin Se oli niin Se oli rautaa, jumalauta!

Siitä asti uutterasti minä elän Mä voitin ratkaisevan erän nyt Kuin haudasta mä oisin herännyt Siitä suoneen piikin rajun sain Mä kaikenkäsittävän tajun sain

Se oli niin Se oli niin Se oli niin Se oli rautaa, jumalauta!

Poistui taakka, siitä saakka minä elän

Niin se kävi minä join sen viinin Joka kultapisaroin helmeilee Sain niskaan rautaisen giljotiinin Sanoin: "sitä kyllä en toista kertaa tee"

Viime pisaraan join sen kalkin Ne hengen tahtoi vaan myrkyttää Telineeksi sain katafalkin Sitähän ne vain tyrkyttää

Ne voitelivat minut voiteillaan Ja sulkivat lyijyarkkuun Mutta ensin ne iskulauseitaan Hihkui käärien ruumiin farkkuun

Mua enää ei riko ylväät Miehet jotka vei kaiken pois Ne yhteiskunnan on tukipylväät Mutta kuka onneton ihmiskunnan tuki ois?

Minä tajusin löyhkän maatuneen Ja voimilla viilletyn ranteen Heikosti, mutta jotta jotain teen Minä jyskytin arkun kanteen

Ruumishuone, goodbye Ruumishuone, goodbye Ruumishuone, goodbye Ruumishuone, goodbye