Jospa voisin sun kantaa. Tuulen siivin kauas etelään. Kaikki maan aarteet antaa. En mä epäröisi ensinkään. Seurasin sua maan äärihin. Koristain tietäsi kukkasin. Yhtä vain en saata unhoittaa. Se on tää pohjolan maa. Ken Lapin tunturit on nähnyt silloin. Suvi yöhön on valkehin. Kai sitä katsellut on kuuta milloin Kun se on hankihin. Niin lapin talvinen taiottu taivas Revontulta on tulvillaan. Tuhat säikeisin säihkyvin vöin. Sitä mielestä ei saa konsanaan.

Ken Lapin taiottu taivas Revontulta on tulvillaan. Tuhat säikeisin säihkyvin vöin. Sitä mielestä ei saa konsanaan.