He lauluista rakensivat sillan toisilleen ja varovasti astuivat ensimmäisen askeleen. Silta seisoi paikoillaan, se hyvin heitä jaksoi kannattaa. He heittivät lantin joen pyörteeseen ja nimensä raaputtivat sillan kaiteeseen. Ja ajatuksen yhteisen he kirjoittivat alle nimien.

Tulkoon syys ja talvi, ne kyllä kestetään, vaikka iäisyys on kesään. Me joen lauluihin omat laulut liitetään, eikä talvikaan saa virtaa jäätymään.

He katsoivat virtaa ohikiitävää ja tunsivat miten raskas on keveää. Niin aika muutti muotoaan, nyt se toisenlaisin kelloin mitataan. Monet myrskyt siltaa ravistaa, ja tulva sitä koettaa irrottaa. Se yhä vain jää paikoilleen ja jää myös viesti sillankaiteeseen.

Tulkoon syys ja talvi, ne kyllä kestetään, vaikka iäisyys on kesään. Me joen lauluihin omat laulut liitetään, eikä talvikaan saa virtaa jäätymään.

Tulkoon syys ja talvi, ne kyllä kestetään, vaikka iäisyys on kesään. Me joen lauluihin omat laulut liitetään, eikä talvikaan saa virtaa, ei talvikaan saa virtaa, ei talvikaan saa virtaa jäätymään.