sinä katoat kauemmaksi jonnekin hetki hetkeltä syksyn lehdet pudotessaan satuttaa ja kun sataa vaakasuoraan märkiä tiskirättejä silloin itsepäisyys saattaa kaduttaa tulee mieleen jos voisit tulla vastaan koska
onko täällä pakko aina ylpeytensä niellä onko pakko nöyrtyä ja silmät ummistaa ja jos joskus näemme siellä Emmauksen tiellä enkö voisi olla itseni ja sinä minut tunnistaa
onko väliä kumpi on oikeessa kumpi on lähtijä tai kumpi enemmän saa kituuttaa kun molemmat katsovat yksin syystaivaan tähtiä totuus on et kumpaakin se vituttaa tulee mieleen jos voisin tulla vastaan koska
onko täällä pakko aina ylpeytensä niellä onko pakko nöyrtyä ja silmät ummistaa ja jos joskus näemme siellä Emmauksen tiellä enkö voisi olla itseni ja sinä minut tunnistaa
onko täällä pakko aina ylpeytensä niellä onko pakko nöyrtyä ja silmät ummistaa ja jos joskus kerran vielä näemme siellä Emmauksen tiellä enkö voisi olla itseni ja sinä minut tunnistaa
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: