Hyvästelen sut taas hetkeksi mielessäin, lähdet vaik oot edelleenkin vieressäin. Sun salaiseen mailmaan, sun silmien takaiseen vankilaan. Ei se oo enää silloin narkkarille valinta, kun aine saanut jo vaarallisen hallinan. Lähdet liukumaan hitaasti, toinen käsi kädessäni, toinen hihas kii. Sielu silmistäs katoaa,et enää aamul edes muistais mun sanoja, siks en puhu vaan kuuntelen sun hengitystä, millään muulla juuri nyt ei ole merkitystä. Painan pääni sun rintaa vasten, sydämmesi lyöntejä lasken. Eteisen lattialla sylissäsi makaan ja pelkään taas ettet tuu matkaltas takas.

Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Ja joka lyönnillä jonka se jätti väliin, se sano pelkäävänsä samaa ku minäkin. Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Mä valvoin koko viimeyön.

Sä oot niinku kuollu vaikka tunnen ettoot elossa, mä oon niinku kuollu ainaku oon susta erossa. Valveilla tai levossa, jatkuvassa pelossa, siitä millon todistan sun vikaa hengenvetoa. Ennenku sun sielu poistuu väsyneestä kehostas, mullon yks toive minkä haluaisin kertoa. Nyt ku sä nukut uskallan siitä puhuu, toivoisin että rakastaisit mua enemmän ku subuu. Mut sullon toinen muru jota etit aina taskuist, sit oot hyväl tuulel ku et oo enää laskuis. Mut nopeemmin ku luulet, se syö susta elämän ja pelkään ettei tosta unest voi enää herätä. Jos voisin, mä oisin se suloinen subutex. Katson kelloo ja huomaan tunnin kuluneeks. Suljen silmät mutten uskalla nukahtaa, ettei se toinen veisi sua mukanaan.

Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Ja joka lyönnillä jonka se jätti väliin, se sano pelkäävänsä samaa ku minäkin. Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Mä valvoin koko viimeyön.

Aamuun asti sun sylissäsi valvon, nään päivän valjetes sun kalvenneet kasvot. Tälle mailmalle sulla ei oo arvoa, ja todellisest itsestäs oot pelkkä varjo. Mut mä nään sussa sen, mitä sä nyt oisit, jos sun elämä vaan olis menny toisin. Susta olis voinu tulla vaikka räppäri, jos joku olis edes kerran kuullut ääntäsi. Mun pitäs olla sun äänitorvi, mut mullakin on ääni vaan siks ku mul mikrofoni. Tehdä musta esimerkki, oli hyvä yritys, mut fakta on et kaikkii ei pelasta pyhimys. Mä toivon et tää ois meidän yhteistä unta, painajaista jossa yhteiskunta vihaa ihmistä jota mä rakastan, joka matkaltaan enää ei tuu palaamaan.

Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Ja joka lyönnillä jonka se jätti väliin, se sano pelkäävänsä samaa ku minäkin. Mä valvoin koko viimeyön, ja kuuntelin kun sun sydän lyö. Mä valvoin koko viimeyön.