Oli vuosi 46, vihdoin koitti aika uus Ja Suomen kansa alkoi maata jälleenrakentaa Varhaisesta iltaan äijät painoi otsat hies Ja Kauko oli Pirkanmaan paras kirvesmies

Kun pommitukset alkoi Kauko saapui Helsinkiin Eevan katse mieltä rauhoitti kun kättä ommeltiin Rauhan aika koitti, he asettuivat Hämeeseen Ja Kauko tarttui kiväärin sijasta kirveeseen

Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa Jotka varaston perältä löydettiin

Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan Naulataan yksi kerrallaan Kauko-vainaan laudat

Mies oli täyttä rautaa, kasvoi maine nopeaan Ja Kaukon kirves viuhui aina Iistä Kokkolaan Satoi taikka paistoi, laittoi laudat vaateriin Ja töiden jälkeen saunassa pölyt pois ryypättiin

Vaan sodan muistot mieltä painoi eikä suostunut puhumaan Ja pikkuhiljaa liikaa alkoi kuppi maistumaan Juovuksissa töihin, käsiraudat ranteisiin Ja kammarilla Kauko piestiin henkihieveriin

Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa Jotka varaston perältä löydettiin

Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan Naulataan yksi kerrallaan Kauko-vainaan laudat

Aamu aukes, viimein Kauko pääsi kotiin verissään Sen nimismiehen noitui perkeleillä mielessään Pöytään löi hän pullon, meni liiteriin Siellä kirveen paiskas ikkunaan ja tarttui kivääriin

Jälkeen vuosikymmenten, yksi kerrallaan Me nyt kiinni naulataan sahatavaraa Jotka varaston perältä löydettiin

Se, mikä silloin sulta jäi kesken aikoinaan Tänä päivänä me valmiiksi hoidetaan Naulataan yksi kerrallaan Kauko-vainaan laudat