Makaamme nurmikolla, katsomme lentsikoita sanot: hei äiti, viel joskus me ollaan noita jotka lomilla lentää Kanarialle Duunit on katkolla ja tapissa luottokortti hymy ei hyydy vaikka irti on keulaportti Turha huolta on näyttää kasvavalle

Sul on lauantaipussi sekä hopeinen tussi jolla unelmias piirtelet Ja sä huokailet ääneen: kunpa olisin jo aikuinen Toi on äitisi piirre, sama ikuinen kiire aina haaveissasi liitelet Ole rauhassa lapsi, älä vielä aikuinen

Uusia karhuja on tippunut lattialle koulusta saavut, annat suukkoja leipojalle Sun silmäsi nauraa kun syöt mokkapalaa Tähteä leikit, laulat tuttuja kappaleita taputtaessa mietin vuosia jo kuluneita Vielä voi tulla päivä kun et mua halaa

Sul on lauantaipussi sekä hopeinen tussi jolla unelmias piirtelet Ja sä huokailet ääneen: kunpa olisin jo aikuinen Toi on äitisi piirre, sama ikuinen kiire aina haaveissasi liitelet Ole rauhassa lapsi, älä vielä aikuinen

Pikku Picasso on unten mailla minä keittiötä siivoilen Niin moneen olet aina vastausta vailla samoja kysymyksii itse kyselen Mitä kaikkee pitää antaa anteeks kuinka kauan täytyy yrittää? Mistä tietää et on tehnyt tarpeeks jos kaikki meiltä kesken lopulta jää?

Sul on lauantaipussi sekä hopeinen tussi jolla unelmias piirtelet Ja sä huokailet ääneen: kunpa olisin jo aikuinen Toi on äitisi piirre, sama ikuinen kiire aina haaveissasi liitelet Ole rauhassa lapsi, älä vielä aikuinen