Sama puulattia Nuoruuden naarmuja Kuin katselisi menneeseen vaik ei mikään oo kuin ennen Sama huone, joka joskus oli oma Muistan ääriviivat kun olin kymmenen
Ja mun kotikodissa äidin pelargoniat Kaikki lapsuusajan haaveet Ensimmäiset laulunaiheet Siel opettelin elämään mutten tainnu koskaan selittää Et äiti vaik mä olin vaikee oon kiitollinen kaikesta
Nuorena koulussa on koko maailma Siin oppii pelkäämään kun arki on selviytymistä Ei olla ystäviä Ei kerrota syitä Kotona oli helpompaa raivota, ettei itkettäs taas
Ja mun kotikodissa äidin pelargoniat Kipeet sanat, joiden taakse kätkin mun itsetuntohaasteet Siel opettelin elämään Mutten tainnu koskaan selittää Et äiti, vaik mä olin vaikee oon kiitollinen kaikesta
Ja mun kotikodissa äidin pelargoniat Kipeet sanat, joiden taakse kätkin mun itsetuntohaasteet Siel opettelin elämään Mutten tainnu koskaan selittää Et äiti, vaik mä olin vaikee oon kiitollinen kaikesta
Ja mun kotikodissa äidin pelargoniat
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: