On niin mukava perheen kanssa kulkea rantaa pitkin Ja muistella kuinka täällä kanssas viiniä litkin; Annas kun keskityn puukaiteisiin, Yeah! Ja etsin löytyykö sydämet, jotka kaiverrettiin.

"Annas kun hörppään!" Kuuluu laiturin alta. "Annas kun hörppään!" Erittäin matalalta. "Annas kun hörppään!" Se käy kurkkuuni, kuivaan. "Annas kun hörppään!" Ehkä minäkin saan: "Annas kun hörppään, hörppään."

Täytyy perheeni mennä, mutta mä jään laiturin alle. Siellä poikien kanssa me sivistys revitään hajalle. Laiturin päältä näät taivaisiin, Yeah! Siellä omaisuusporkkana uppoaa vaivaisiin.

Oooo annas kun ryyppään, käyn taivaisiin, Yeah! Jopa unohtuu maailma, joka rajoittuu laituriin.