Kertosäe: Hyvästi maa, voiko tietää onko rakkautta ollutkaan, kun jälkeen hetken onnellisen uuden sivun kääntää Kalenteriin kirjoittaa ettei ole huomispäivää kun kaikki tiet vain vie tuntemattomaan

Levyt vanhat löysi hän ullakolta ja divarista miehen jolta sai niistä melkein menolipun hinnan Se oli tuntenut isän aikanaan samaan bändiin kerran soittamaan piti lähteä joskus kouluaikoina mukaan

Vaan sen juoksua ajatusten ei silloin ymmärtänyt kukaan

Kertosäe: Hyvästi maa, voiko tietää onko rakkautta ollutkaan, kun jälkeen hetken onnellisen uuden sivun kääntää Kalenteriin kirjoittaa ettei ole huomispäivää kun kaikki tiet vain vie tuntemattomaan

On laudat lyöty ikkunoihin ja tarttuneet kulkijoihin on pihalta kaikki jäljet menneet ajan Myös kirjaimet postilaatikon kai jonkun taskuun jääneet on vai viekö heistä toinen ne mennessään

Hän taakseen portin sulkee hiekanjyvä silmässään

Kertosäe: Hyvästi maa, voiko tietää onko rakkautta ollutkaan, kun jälkeen hetken onnellisen uuden sivun kääntää Kalenteriin kirjoittaa ettei ole huomispäivää kun kaikki tiet vain vie tuntemattomaan

Koulun asuntolaan marraskuussa tyttö saapui raudat suussa niin kuin lintu lentäisi pölypilveen Heti kassistaan vei paikalleen isän kultalevyt seinälle ja outo tunne täytti pienen huoneen,

Muisto miehen joka päässytkään ei koskaan kiinni juoneen

Kertosäe: Hyvästi maa, voiko tietää onko rakkautta ollutkaan, kun jälkeen hetken onnellisen uuden sivun kääntää Kalenteriin kirjoittaa ettei ole huomispäivää kun kaikki tiet vain vie tuntemattomaan

Voiko tietää onko rakkautta ollutkaan, kun jälkeen hetken onnellisen uuden sivun kääntää Kalenteriin kirjoittaa ettei ole huomispäivää kun kaikki tiet vain vie tuntemattomaan