Vielä kerran tulee päivä kun en jaksa taistella. Kerron kyllä milloin se on koittava. Niin kuin joku koputtaisi hiljaa kotiovella, silloin tiedän, nyt on aika avata.

Pidä silloin hiljaa kiinni, syliin hellään rutista. Pidä kädestäni kiinni, lohduta. Että voisin aivan hiljaa huomaamatta nukkua, että voisin luulla, tulet mukana.

Sitten anna minun mennä, kun on aika lähteä, kerro kuinka unelmoimme joka kevät yhdessä. Silloin anna minun mennä, kerro kevään linnuista, kuinka kaunis onkaan taivas kuinka kaunis uusi kesä ihana.

Toivon, ethän enää silloin kannusta ja rohkaise. Ethän pyydä, että jäisin elämään. Säästä minut taistelulta, kuiskaa korvaan hiljaa vain: irti päästä, olet vapaa lähtemään