Mä oon kuka oon, ja myös kuka olin jo aikoi sitten, Mut en oo varma olinko sillon sellanen, ku oon nyt, Mut olin minä jo sillon, jos olin erilainen, en ollu oma itteni. Sain nimen miehen mukaan, joka menetti varpaansa, Yellomic on siks, et kaikki tuntuu niin harmaalta, Se ei paranna mun katsomusta maailmast karvaakaan, Mut jos must on jotain jäljel, itseironia varmaan. Mun kolkyt neliöö tuntuu sadalt, jos et oo mun mukanani, Mult puuttuu vaan niin paljon, et mun kämppä on tyhjä, Ja se tuntuu avaralt, ja must tuntuu, Et mä kuolen, jos susta ei tunnu ees pahalt. Asiat muuttuu, vaik täysil pitäis siit kii. Joskus vaan toivoo, ettei ois ottanu riskii, Vaatteist tulee pyykkii, astioist tulee tiskii, Ihmisest tulee ruumis, mut viljast harvoin viskii.

refrain: Kato mua silmään (-mään), et voi samaa aikaa kattoo molempii, Mut mä nään molemmil, sä et nää, et mun toinen silmä itkee, Mut kato mua silmään (-mään, -mään). Kato mua silmään (-mään), voit kattoo vaan yhteen kerrallaan, Sä et nää, et vaik nauran, ni mun pää on täynnä kaikkee muuta, Siis kato suoraan silmään (-mään, -mään).

En ennen tajunnu, miks joku tuntee itsotuhoo, Enää en itse uhoo, enkä levyi vitseil tuhoo. En osaa enää surra, mitä mul ei oo, tai mul on. Vaik mul ois kaikki, taas rakastuisin pulloon. En oo riippuvaist tyyppii, mut pääs liikkuvat fiilikset, Ja mietteet on niin harvoin hyvii, Et koitan niitä kai viinal mun mielestä pois pyyhkii. Iso mies piilos baaripöydän alla kyykkii. Vaik miten monta kertaa mut halval myytkin, Mä en syytä sua, mut kerron vaan, et kohta mut joku syyhki. En oo vinkumas sinkkunaisii mun pikkusänkyyn hyppiin, Vaik ainoo riippuvuus mulla vois olla läheisyyksiin, Mut mä en nää itteeni vaan hauskana enää, En nää itteeni vahvana tai hyvänä jätkän enää. Painan kämmenel mun nenää, sormet ohimoist sisää, Silti puristan lisää, annan silmien vuotaa kunnes mitään enää en nää. Potkin miestä selkään, se sano "Sul ei oo isää", Mul on, mut silti potkin sitä päähän lisää. Kai mä sit jotain pelkään, kato mua pliis silmään, voit vaik nähä mun sisään.

refrain

Onks kaikkien elämä tuskaa, yhtä vaikeeta ilman suuntaa? Kaikkee mä en voi kantaa, kaikki on niin mustaa. Mä oon sekasin päästä, sekottavia asioita päässä, Sekottavia aineit päälle, oikeesti selventää päätä. Voiks Pekka Pouta luvata selvempää säätä? Voiks ees Jumala tuoda tähän helvettiin jäätä? Tai oikeestaan vähän hellet, Mun helvetis on kylmä, eikä kuuma, vitun pellet. Mun helvetis voit duunaa mitä vaan, ja vaikka kelle, Mut se ei koskaan tunnu hyvältä, eikä ikin oikeelle. Se on Levottomat 3, mikään ei tunnu miltään, Eikä mikään koskaan riitä, pliis kato mua silmään, Ja sano teenks mä jotain väärin, jos uskotaan karman lakiin? Mene, mene Kuuselaan, jos et sitäkään tiedä, Sano Jouni Karmalaki, tää on ainoo varma nakki, Näin mä tulkitsen Jomppee, saatan saada hetkeks onnee, Mut ensviikol voi tulla takkiin.

refrain (2x)

(-mään] (4x)