Tääl on kuuma ku nukutushuoneessa, voitsä tsekkaa onks mul pistojälkii suonessa? Mul on outo olo, olo etten kuulu tänne, en tajuu tätä paikkaa, taidan pysyy vuoteessa Tyhmänä luulin et en mitään tiedä vielä, mut viisas mies tietää vaa et mitää ei voi ikin tietää Ne sanoo et suurinki on vaan pientä, mut ohan siin nyt mielelle liikaa mitä mieltää Jos koiran ripses on iso kirppuarmeija, ja niil on toisen ripsen kirput harmeinaan, ni mikä meiän näkökulmast on vaatimatonta, on niille sotiville kirpuille maailmansota Ja mä oon vaan kirppu tällä pienellä roskalla, jokainen on sitä vittu Torniost Toscanaan Ostakaa, kostakaa jos siltä tuntuu, mut koskaan se ei pysty meitä täältä ylös nostamaan
Se kuinka kaikki on muka suhteellista, kun kaikki on niin suhteetonta Kuinka vähän aikaa on liian vähän aikaa, ja kuinka monta on liian monta? Ei oo mitää varmaa tietoo, pohjallaks juomat kaiken oletukseen kietoo Suhteiden ketjun alkupäässä eioota, ei vanhoist paloista voi uutta kuvaa koota
Mun silmät killittää, toinen kattoo kaukaa ja toinen ruohonjuurelta ihmiskunnan hautaa Ruokatalo tappo parisataa nautaa, mut toisaalt voiko mitää elollista enää auttaa? Nää perspektiiviristiriidat solisti loi, vaik yhä harvemmin Pyhimys politikoi Vartiofirmat syrjäytti poliisin pois, ja kylmä kylmä aamu taas yhen holistin hois Tuntuu niin turhalta korjaa kaikki purkalla, turvattomuus poissa mielestä, vaik mä oon murhaaja Ei mikää muutu näillä aikaperiodeilla, mitä sä luulet löytäväs Davinci- koodeilla? Ihmisen pelos tukehdutaan merkkariin hengiltä, ei me mennä lennollekaa ku pesarit kengis kohta Mä melkeen tajuun miks ne tsiigaa telkkarist tennistä, liian suhteetonta nostaa ees verkkarit penkistä
Se kuinka kaikki on muka suhteellista, kun kaikki on niin suhteetonta Kuinka vähän aikaa on liian vähän aikaa, ja kuinka monta on liian monta? Ei oo mitää varmaa tietoo, pohjallaks juomat kaiken oletukseen kietoo Suhteiden ketjun alkupäässä eioota, ei vanhoist paloista voi uutta kuvaa koota
Hymyilevä uhri varastaaki varkaalta, sitruuna suruu maistuu iha yhtä karvaalta Kasvissyöjälle pässinliha on kauraa, ja jos puhut huomisest ni saatana nauraa Viisaus on katsojan korvassa, suhteellisuudentaju porsaalla sorkassa, tai hevonpeessä, se on se ja sama Suhteellisuusteoria on periytyvä vamma Maailma jossa sä elät, se on sun nupissa, ei sitä oikeesti oo, mut silti elät sen kurissa On turvallista pitää laivaa satamassa, mut laivaa ei oo rakennettu siihen, jatka matkaa!
Se kuinka kaikki on muka suhteellista, kun kaikki on niin suhteetonta Kuinka vähän aikaa on liian vähän aikaa, ja kuinka monta on liian monta? Ei oo mitää varmaa tietoo, pohjallaks juomat kaiken oletukseen kietoo Suhteiden ketjun alkupäässä eioota, ei vanhoist paloista voi uutta kuvaa koota
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: