Sydänsuruja vain antaa mulla on sydänsuruja niin paljon omistan sydänsuruja kun kantaa osaton sinut jakamaan mä niitä haluan
Niinkuin varjo joka maahan lankeaa saapuu sydämeeni silloin tällöin kaipuu sitä poistumaan en sisältäni saa sinne jää se aina joskus uneen vaipuu
Niinkuin vieras kutsumaton kaipuu on usein kysyn suru koska oikein lähdet? sitten kun vain sammuu valo auringon lakkaa loistamasta taivaan kaikki tähdet
Sydänsuruja vain antaa mulla on sydänsuruja niin paljon omistan sydänsuruja kun kantaa osaton sinut jakamaan mä niitä haluan
Kai ne surut kuuluu ihmiselämään niitä ilman kuka ollut koskaan oisi niitä poistumaan kun ei saa sisältään kumpa toisen kanssa jakaa edes voisi
Sydänsuruja vain antaa mulla on sydänsuruja niin paljon omistan sydänsuruja kun kantaa osaton sinut jakamaan mä niitä haluan
Sydänsuruja vain antaa mulla on sydänsuruja niin paljon omistan sydänsuruja kun kantaa osaton sinut jakamaan mä niitä haluan
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: