Vieressäni oot, hengitykses kuulen, lähellesi niin on pitkä matka.

Varjot tanssikoot, vaistoan sun tuulen, tähän jään, en liikahda en jatka.

Onko kaipaus liian arkaa, kosketuskin hentoinen? Mihin aika meiltä karkaa, ketään toista tahdo en.

”Rakkautta pyytää, rakkautta janoaa, nää huulet, joita kaipuu kuivattaa. Rakkautta pyytää, rakkautta huutaa yö, kai kuulet kuinka sydän meille lyö. Rakkautta pyytää, rakkautta pysyvää, niin syvää, ett pohjaa ei sen nää.”

Haluan sua niin, lähemmäksi siirryn, pelko valtaa joka ainoon solun.

Otat musta kii, ihollesi piirryn, kutsut mua, näytät meidän polun.

Onko kaipaus liian arkaa, kosketuskin hentoinen? Mihin aika meiltä karkaa, ketään toista tahdo en.

”Rakkautta pyytää, rakkautta janoaa, nää huulet, joita kaipuu kuivattaa. Rakkautta pyytää, rakkautta huutaa yö, kai kuulet kuinka sydän meille lyö. Rakkautta pyytää, rakkautta pysyvää, niin syvää, ett pohjaa ei sen nää.”