Sen laulun kuulin jo ammoin sitten majassa alkuasukkaan Sen taruks luulin, vaan totta varmaan lie ollut kuiske se erämaan

Alla Afrikan on taivahan suuri kuollut erämaa Auringon ain hehkun polttavan tuntee siell' ken vaeltaa

Siel hautaa monta tutematonta on vaeltajan eksyneen Siellä yksi vain on määränpää Löytää luokse lähteen veen

Danakil sun kuollut erämaas Multa armaan kerran vei Aatoksein siks siellä vaeltaa Ystävää vain löydä ei

Lie kummun alla nyt armahalla Vain sija pieni Luulen niin

Kerran lähti luotain kauas hän Luottain suuriin unelmiin