Muistatko kuten minä vai muistatko toisin: kuolleiden koivujen puisto peilit tyhjissä huoneissa

Tunsitko kuten minä vai tunsitko toisin: luhistuneen patsaan anova katse taivaalle

Näitkö sen kuin minä vai näitkö toisin aivan: vaeltavat linnut jotka nukkuu taivaalla

Uskoitko kuin minä, itseesi uskoitko: vartalon verhottuun kaareen silmän syvyyteen

Chorus: On suihkulähde kuivunut ja oksat sen yllä kuolleet laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa laa-laa-laa-laa-laa-laa-laa laa-laa

Olitko siellä kanssani olinko sittenkin yksin: kolean keskipäivän kujat, harmaaksi kalkitut

Oliko samaa sinun pelkosi vai jotain outoa, omaasi: sotilaitten askeleet huudot, kirveltävä savu

Ja ikkunassa hahmo ehkä sinun hahmosi: kääntymässä pois kenties kieltäen kaiken

Kuuntelitko ne huudot vai suljitko korvasi yö kun kuljetti pois kaiken väen kuin omakseen

Chorus

Haistoitko kummat kukat vai olitko turtunut ammuttu vanha Aleksei, tuoliinsa köytetty

Loputtomat torit kuljitko samoin risaisin kengin tyhjät aukiot, märät roikkuvat julisteet

Oliko sylini lämmin vai viluasiko värisit vanhan plataanin varjo kirje kadonneelta veljeltä

Ja leivän kuiva kuori, tunsitko, oli suloinen neljännen päivän aamuna oli haudat vielä tyhjät

Chorus

Itkitkö samaa surua vai oliko sinulla omasi kielletty nauru ja rakkaus, joku yksinäinen lapsuus

Ja samako hiljaisuus piiritti vai kuulitko sävelmän jonkin kevätpäivän loistossa yllä kuolevan kaupungin

Annoitko saman lupauksen vallassa saman näyn korkealta ja raskaana satavan uhman ja kaipauksen

Karkasitko kuten sovittiin tänne kauas, tähän paikkaan tyhjän kirkon torni hauras, juna tuoko sinua

On suihkulähde kuivunut ja oksat sen yllä kuolleet onko henkesi tulessa vielä ja tulemme yhtä liekkiä, liekkiä...