Kylmä on jo niin, päivät hupenee viihtyvät tummat linnut pihan perällä minä niille vien, minä niille vien vettä mustaan betoniseen astiaan sielussa syksy ja mieleni tumma, kun pihassa odotan lintujen kanssa, et aukeais taivas ja astuisit alas ja palaisit säteenä auringon

Kerto: Pitkä on niin varjo katoavan kauneuden, joka syövyttää tuntea voi ani harvat sen niin kuinka se musertaa sydämen

Kovin pitkä on, kovin pitkä niin elämä niille, jotka vartoo, odottaa kaiho huume on, aivan mahdoton mielestään pois on sitä karistaa elämä kovasti pitkä on meille odottajille ja kaipaajille ei Aurinko Maata enää kierrä ei tähdet soita ikiratojaan

Kerto

Siivin luokses lentäisin vaik' myrskyn läpi raivoavan, erämaatkin ylittäisin, uisin yli merien, jos vain sanan kutsun kuulisin, viestin saisin, vihjauksen saisin antaa lupauksen, joka kaiken kestää

Kerto