Olen vankina tässä kaupungissa, joka vankilaksi rakennettiin valvoa ja rangaista täytyy niitä, jotka ei suostu kahleisiin olen vankina ihmisen kehossa sitä täytyy loputta raiskata rääkätä, alistaa, silpoa värssyin ja mutterein tuunata

Kun katson kasvojani, ne on kuivunutta nahkaa Kun etsin silmiäni tuon graniittisen naaman keskeltä, alan kuvitella, alan käsittää: Ei kaiken loppu ole kaukana

Kerto: Muistot vyöryy ylitsesi, silmättömät lapset ajan käsissänsä kanniskellen rakkaittesi nimiä Tuota petit, tuota löit, tuon ajoit luotasi pilkaten Tuolle annoit sydämesi, hän heitti sen pois inhoten

Tämä maailma annettu usko muuta, oot mielisairas sievästi viihdy siinä meet ensi jaksossa helvettiin

Tämä maailma annettu tahdo muuta...

Katson käsiäni, ne on muumion kädet tungen kurkkuuni mitä vaan ja kieli maistuu paskalta suussa olen hävinnyt tämänkin taistelun

Kerto

Muistot vyöryy ylitsesi... ...hän heitti sen pois