Lamppu on rikottu, saako se valaistuu Saako ryppystä paperii suoraks palautuu Kun näihin tilanteisii ajautuu Avaimella lukot avautuu, kunnes siniset silmät upotti mun laivan pohjaan kello oli kolme enkä mä pygenny stoppaa Mun sanat sai sut sillon konttaa En pystyny rantaa enää ohjaa
Kun aurinko nousee ja tuun sun luokse vieraista lakanoista Tukka pystyssä katon ku mun yksiö tyhjenee sun tavaroista Kyl mä tiiän ettei suklaat ja ruusut koskaan mun tekemii virheit poista Luulit et se kyyti veis sut kuuhu mut mä olin Apollo13
Sanoit kerra et mä muutin sun elämän mut silloin sä vielä tarkotit sitä kai hyvällä Mä sain taivaan ja heitin sen helvettiin ja siinä vähä aikaa Stimpynin kaa lennettiin Sit tehtii hätälasku jääkylmää vetee ja tajusin et mitä päästinkää menee Ne sano parempi myöhää ku ei milloinkaa mut mitä jos ei mies oo parempi viel silloinkaa
Kun aurinko nousee ja tuun sun luokse vieraista lakanoista Tukka pystyssä katon ku mun yksiö tyhjenee sun tavaroista Kyl mä tiiän ettei suklaat ja ruusut koskaan mun tekemii virheit poista Luulit et se kyyti veis sut kuuhu mut mä olin Apollo13
(olin Apollo13) Mä olin Apollo12 Kun aurinko nousee ja tuun sun viereen vieraista lakanoista
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: