En olla saa - Jari Sillanpää

Aavistan ja Sinun taivaankantta kaartavan, siivet selkääs nään, siivet selkääs nään.

Vaistoan ja Sinut aamu-usvaan kadotan, siipes kimmeltää, siipes kimmeltää.

Aamuun autius jää, ikävän haavaa viilletään, sun mentyä jään, mä sitä peittämään.

En olla saa, ei, en se olla saa, jolle sun sielusi liekki roihuaa. En olla saa, ei, en se olla saa, vaikk' toivoin sydämemme, ne polttais toisiaan.

Tiedän syyn, vaan tahdoin luulla, lähtös viivästyy, jäisi iäisyys, meille iäisyys.

Huuda hiljaisuus, pian piirrä autiuteeni aamu uus, nouse toiveikkuus, uusi toiveikkuus.

Tyynny kaipuu tää, kipua voisit liennyttää, voit valon häivähdystä kiirehtää.

En olla saa, ei, en se olla saa, jolle sun sielusi liekki roihuaa. En olla saa, ei, en se olla saa, vaikk' toivoin sydämemme, ne polttais toisiaan.

Pian joku muu rantautuu sinuun, mä miten luulinkaan, että juurruit minuun.

En olla saa, en vain se olla saa, sä vaadit mua kaikesta luopumaan. Kaikesta luopumaan.