Se oli kirkas ja kuulaampi päivä. Se vois olla vaikka toukokuu. Luonto jo versoisi uutta Ja saattoväki pukeutuu. Olen jotenkin muuten kuin mustiin Ei sen tarviis olla niin synkkää. Tulis ystävät kumpuni luokse Ja syötäs ja muistettais hyvää.

Ja pappi vois kertoa vitsin, Joka jotenkin kuvastais mua. Ehkä sä pitäisit puheen, Jossa kerrot miten rakastin sua. Joku laulais, et kyynelten lomaan Jengi puhkeais nauramaan, Kun Make muistelis Nuorgamin matkaa Ne kaikki tahtois sua lohduttaa.

Ja lähimmät ystäväjoukko Vois vielä myöhempään istua. Hemilou Edu Kettusen musaa Iltaan kuulaaseen kantautua. Ja elämän täytyisi jatkuu, Vaikka viipyiliskin ikävä. Ajan myötä sä tapaisit jonkun, Joka vois olla melkein kuin mä.