Kuutamossa erämaan tähdet loistaa Hyljättynä polkua yksin käyn Tummat varjot tieltäni valon poistaa Pilkahdustakaan ei missään näy

Ku se polku erämaan tähtiyössä kulkijalle lohtua mieleen tuo vain Sksipä erämaan huudan yöhön Mielessäni aina vain kaipajan

Kuutamon toisinaan pilvet peittää Polkuani yksinäin kuljen vain Tuulenpuuska oksia tiellein heittää Lohtua silti mä etsin ain

Susien kaukaisen laulun kuulen Sydämmein kaipaus siinä soi vaan Tunturin laella yöllä kuulee Siitä mä rintaani rauhan saan