Kuutamon loiste luo lemmityn ihmisen johtaa Ja onnekkaan ihmisen silmien kimmellys hohtaa Ja lehmusten katveessa ollaan turvassa

Suudelman toivossa vartalot toisiaan etsii Ja yhdessä rinnakkain riennetään kauaksi metsiin Ja tarvonnan lopulla vihdoin suudellaan

(Raitis sää vaikk' piristää Niin myös, se nälättää Selkärepustaan hän ojentaa Par syömistä niin, eväitä siis)

Onnensa huumassa (on sämpylöitä, on leikkeleitä) tuo pariskunta nyt valvoo (sillifileitä) Ja kuutamo heijastaa (ja sitten päälle on pähkinöitä) onnea lammenkin kalvoon (ja myös hedelmää) Ja luontohan omansa kätkee suojaansa

Rakkauden jälkeen taas (Kun ihmisillä jo sydämissä) vatsakin osansa vaatii (sen voi märää) Ja mies silloin annokset (ja tyytyväisnä) reppunsa pohjalta raapii (on meillä tässä) (voi myös herättää) Ja makkaran nähdessään nainen huudahtaa (Aaaaaaaa)