Vieläkö sä hiivit öisin, ulos jonnekin Mihin ikinä sua askel vie Mihin ikinä sua (sua, sua)

Mietin joskus löydätkö sä tänne toistekin Kun mul on ikävä sua (h-e-e-ei) Mul on ikävä sua (sua, sua)

Oli aikoi kun en saanut unta öisin Ja oli aikoi ku me kaikki oltiin köyhii Oli aikoi ku ei kesät ollu kuumii Ja oli aikoi ku ei rajoil ollu muurii Paitsi Berliinis, mut siitki selvittii Mennääks me ajas taaksepäin, vai mitä helvettii? Oli aikoi ku merkkas muu ku kuori Ku ei vedet ollu fluorii, ku ei meret ollu muovii

Vieläkö sä hiivit öisin, ulos jonnekin Mihin ikinä sua askel vie Mihin ikinä sua (sua, sua)

Mietin joskus löydätkö sä tänne toistekin Kun mul on ikävä sua (h-e-e-ei) Mul on ikävä sua (sua, sua)

Oli aikoi ku en käyny paljoo koulus Ne oli aikoi ku mä olin suhu koukus Ja oli aikoi ku mä olin kovas nousus Ne vuodet loukus, valmiin lopettaa touhu Oli aikoi ku lauluissa oli kaihoo-o Ja oli aikoi ku mä olin tasapainossa Jos voisin ajassa matkustaa, mul olis laukut pakattuna Voisin alottaa alusta, ja tehä kaiken uudestaa.

Vieläkö sä hiivit öisin, ulos jonnekin? Mihin ikinä sua askel vie Mihin ikinä sua (sua, sua)

Mietin joskus löydätkö sä tänne toistekin? Kun mul on ikävä sua (h-e-e-ei) Mul on ikävä sua (sua, sua)