Lapsistain rakkain tää näyttämö on Mis kuutamo kujillaan kulkee Taipunut havu, kesä hoivassa sen Valkomeren niin aavan Joka aavekuun siivin Saapuu mut kotiin noutamaan

Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus Mi pienen kissan jaloin luokseni hiipii Tääl tarinain lähteellä asua saan mis Viulu valtavan kaihon Ikisäveltään maalaa Laulullaan herätää maan