Mun beibi on jotenkin rikki Se öisin valvoo ja välillä itkee Se hampaat raivolla iloa syö Kun maku elämän on liian sitkee Mun beibi on jotenkin sairas Ja mä en tiedä mitä mä nyt teen Kun sil on lääkkeet ja ammatti-ihmiset Mut kaiken se sylistään sylkee

Kenelle kyse on siitä Että haluaa pois Vai eikö ikinä riitä Vaikka halua ois Jos veitsen terällä viillät Sun haavasi mä umpeen ommella voin

Mun beibi ei saa enää henkee Sen keuhkot hylkii tän kaupungin ilmaa Tai sitten kaikki ne sisäiset aaveet Sitä jahtaavat aamusta iltaan Mä sen silmistä välillä huomaan Kuinka sen katse on kuollutta viljaa Se kysyy jos tältä sillalta hyppään Onko alhaalla kaikki vain hiljaa

Kenelle kyse on siitä Että haluaa pois Vai eikö ikinä riitä Vaikka halua ois Jos veitsen terällä viillät Sun haavasi mä umpeen ommella voin

Mun beibi on jotenkin rikki Sen siivet lyöty on asvaltin pintaan Kun mielenterveys syö sisältä päin On ulkokuori vain kaunista pintaa

Kenelle kyse on siitä Että haluaa pois Vai eikö ikinä riitä Vaikka halua ois Jos veitsen terällä viillät Sun haavasi mä umpeen ommella voin