Lävitse taivaan pilvien liiteli pääskynen. Taivas jo kaartui yllä sen hohtavan sininen. Riemusta hehkui kaunis maa kirkkaassa puvussaan. Eilisen synkkää maisemaa ei enää ollutkaan.

Tunturin kukka, syksyn puu aurinkoon kurkottuu. Rakkaus hoitaa, lämmittää. Rakkaus meihin jää. Murhe ei saata sammuttaa liekkiä hehkuvaa. Meissä soi laulu ikuinen luottamus Kristukseen.

Katsokaa, kuunnelkaa, sitä vettä virtaavaa, joka kaiken uudistaa! Laulakaa, rukoilkaa, häntä joka luotujansa rakastaa.

Kansaansa Herra johdattaa, riemusta laulaa maa. Yksinäiset ja itkevät joukkoon jo liittyvät. Taivasten valtakunnassa aarre on piilossa. Kristus on lähde kaipauksen, lohdutus ikuinen.

Kaamoksen kansa vaeltaa, liekkiä kuljettaa. laulu soi keskeneräisten, pienten ja heikkojen. Kristuksen armo koskettaa arkaa ja uupuvaa. Jumalan kansa vaeltaa suuntana taivaan maa.