Mä niin jo luulin löytäneeni Jälleen päälle lujan maan Ja harharetket harhailleeni

Aikanaan ja ajallaan Ja unelmista hellitinkö Sen taivas tietää vain

Ja sitten astuit maailmaani Kuin aave haaveistain En ollut sua suunnitellut Elämääni alkuunkaan

Nyt kaiken kukkimaan oot saanut Nää päivät luisuu raiteiltaan Kun ajatukset luokses soutaa

En muusta tiedäkään Sun äänes tuoksus silmät suljen Ja päiväuneen jään

Niin salaa, niin salaa Rakkaus kutoo hiljaa verkkojaan Niin salaa, niin salaa Sydämet ne kutsuu toisiaan

Nyt rohkenenko uskallanko Vielä kerran aloittaa Mä menneen varjot unohdanko Painon – pettyä kun saa Mut oven kun mä avaan Ja sinut siinä taas mä nään Mä vastauksen tiedän: Vieköön virrat mennessään

Niin salaa, niin salaa Rakkaus kutoo hiljaa verkkojaan Niin salaa, niin salaa Sydämet ne kutsuu toisiaan