Siperia kolkko kauhujen maa mielen hyytää muistot sen Siperia, jään ja pakkasen maa on ollut hauta monen Ihmispoloisen

Siperia kurja vankien maa Ne siellä kulkevat kummitusten lailla Kahle, ruoska vartijoiden yllä poloisien noiden Riemua ei heillä konsanaan

Siperia nimes mieleeni saa muiston rakkaan kiihkoisen Siell naista kaunista sain rakastaa Hän minun vuokseni sai kolkon kuoleman

Hän lähti kanssani yöhön pakkaseen Mutt matkan vaivoja ei kestänyt armain Viima soitti laulun jäisen oti multa ystäväisen Sinne jäi hän hangen syleilyyn