iitin tiltu se kymijoen sillalla heitteli pennin nakkia juu huuteli tukkipojille että ollanko sammaa sakkia juu sällit ne iitulle irvisteli ja ne lautalta vastaan huuteli kyllä siit on jo kulunut kuustoista vuotta kun sua souvari suuteli

tiltu se rannalla kiukuissansa pureskeli puutken juuria kun ei tulluna riijari poikia pieniä eikä suuria eikä ne tullut ne souvari poijat vaikka se tiltu itki juu vesi vesi tiltun sinisistä silmistä valu valu poskii pitkin juu

ennen se tiltuki syödä sai toki souvarin taskusta makeita kun iitin tiltua haudattiin niin sato sato vettä ja rakeita