Maarit Sinne lähtenyt ihmistä etsimään en Vaan yksinäisyyttä ja rauhaa tahdoin kulkea varjoissa tuntureiden ja kuunnella tuulta niin lauhaa mutta saavuit sä päiviinii hymyssä suin niinhän onni elämään saapuu juuri kun hiipui uskoni ihmiseen kuin puu kaadettu kairassa maatui
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Olet tottunut tuulien tuiverruksiin et pelkää sä pohjoista yötä luonto ankara talvisin vie lapsilleen mutta helli sua taas kevään myötä
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hai
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: