Myrskyssä purttani käyn soutamaan. Hiekasta linnaani rakentamaan. Purteeni keinuu mut kaadu se ei, minun linnani valmiiksi saa.

Luottamus airoissa matkaani teen, linnasta kiitän mä ain uudelleen. Itsekö teit joku käy kysymään, näin mä väitän ja koditta jään.

Tuuli on kylmä ja linnani pois, yksin en rakentaa tyhjästä vois. Purteni alle mä kotini teen, kuinka yksin mä ylitän veen.

Lapseni ylpeys heitä se pois, ylpeän linna se kylmäkin ois. Nöyryyden purttasi käy soutamaan, vastarannalla kauniimpi maa.