Lumiset puut, pensaat ja muut. valkoinen huntu maan peittelee. Hanki ja jää, kesää ei nää, kukat talviset ikkunaan kasvaa.

Jäinen maa, levon saa Routa sen, uuvuttaa. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. Luonnon herättää taas elohon. Jäinen maa, levon saa. Routa sen, uuvuttaa. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. luonnon herättää taas elohon.

Tunturin taa, hiihtäjä saa, kulkea missä on kuurainen maa. Kauneus sen, mahdollinen. Luojan kätten on taitavaa taikaa.

Jäinen maa, kaunis maa. tarjoaa parastaan. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. Luonnon herättää taas elohon.

Ihminen oi, aistia voi luonnon suuruuden, myrskyissä taitojen. Vahvimmatkaan ei sitä uhmata saa, Tai viime matkaansa saavat he taittaa.

Jäinen maa,hyinen maa. Sääli ei kulkijaa. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. Luonnon herättää taas elohon. Jäinen maa, hyinen maa. Sääli ei kulkijaa. Keväinen lämpö nyt toiveissain on. Luonnon herättää taas elohon.

Lampien silmät sulkeutuneet, kansien alla on kalaisat veet. Aurinko kaukaa valonsa luo. Kesän muistoja mieleemme piirtää.

Jäinen maa katoaa. Puiden silmut aukeaa. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. Luonnon herättää taas elohon. Jäinen maa katoaa. puiden silmut aukeaa. Keväinen lämpö nyt toiveissa on. luonnon herättä taas elohon.